Väännä, väännä! (eli vko 33 hikoilut)

Maanantaina ei ollut balettia joten menimme töiden jälkeen Mummulaan syömään ja keräämään marjoja. Mukaan kotiin tuli pikkuämpärillinen punaherukkaa, kipollinen karviaisia ja jopa vattuja. Ilta menikin säilöessä enkä ehtinyt edes lenkille.

Korjasin lenkkivajeen tiistaina, aamulla kävin salilla ja illalla hoidin maanantain juoksureenin pois alta. Reeni sujui ihan mukavasti. Yllätyksekseni keskiviikkoaamuna sähköpostissa luki "lepopäivä". Yritin kiemurrella ulos tiistai-illan lupauksesta tehdä aamupalaeväät työmyyrälle, mutta en onnistunut, heräsin siis 5:20, väänsin leivät ja menin takaisin nukkumaan tunniksi (lue: pyörimään sängyssä miettien työasioita).

Torstai oli erikoinen päivä. Lähdin 6:45 bussilla kaupunkiin ja Rainerin reeneihin. Hyvä reeni. Sitten suihku, vaatteet niskaan (oikein korkkarit ja vaaleanpunainen pikkutakki päälle) ja ulos venaamaan työkaveria ja nauttimaan aamupalaa auringon paisteessa. Asiakaspalaveri, toimistolle ja kotiin fillarilla. Illalla katsoin putkeen sata jaksoa Luusereita, mutta ehdin käydä vielä tekemässä viimeviikolta rästiin jääneen mäkijuoksureenin, sekin sujui ihan jees.

Perjantaina salille, lauantaina norsupalloturnaus (5 peliä, ensimmäisen 2x8min kokoajan kentällä ja loput pelit silloin tällöin, juoksin täysiä, punotin, olin ihan hiessä, hopeaa tuli) ja tänään sunnuntaina lähdettiin klo 8:30 ajelemaan kohti Helvetin kolua. Tarkoitus oli tehdä yhteensä noin 10 km vaelluslenkki, mutta suunnitelma typistyi 4 km. No, kiivettiin sentään itse kolu ylös, hyvää persereeniä :)

Todella hyvä viikko. Rankkoja reenejä, mutta myös antoisia. Odotan kyllä jo syyskuussa alkavia maanantai-balettia ja torstai-pilatesta. Ja koulua ja lyhyttä työviikoa. Sitten alkaa todellinen arki, ylipitkät viikot, läksyt...

Tyypillistä Siiriä, odotan jotain alkavaksi, koska sitten jotain jotain jotain... Tämä on juuri se asenne jostan yritän eroon. Että eläisin tässä, tekisin nyt kaiken sen mistä haaveilen. Ottaisin päivän kerrallaan, eläisin täysillä hetkessä, enkä kuvitelmissa tulevasta.

Tavoitteellisuudestani en luovu, enkä suunnitelmallisuudestani, sillä ne ovat niin olennaiset ominaisuudet Siirissä, että niistä eroon pyrkiminen olisi puhdas rikos itseäni kohtaan. Mutta minun kannattaa pyrkiä ottamaan tämänhetkinen tilanne sellaisena kuin se on ja nauttia siitä. Ei kelailla päässä läpi kuukausien päähän jossa on jotain muuta.

Hyvää alkavaa viikoa kaikille!