Ensimmäinen mansikkamatkailupäivä (oma maa mansikka, you know) on jo siinä vaiheessa, että on aika mennä illalliselle. Kohteena joku Hangon itäsataman ravintoloista, yhteismatkailija valitkoon ravintolan. Tänään on ajettu avoautolla ja käpötelty. Mutta huomenna herätyskello herättää aamulenkille! Kyllä, aion mennä juoksemaan aamulla ennen aamupalaa, koska on pakko. Tai siis koska haluan niin. Mutta koska tyhjällä mahalla on paska juosta, nyt tankkaamaan!
tiistai 22. heinäkuuta 2014
lauantai 19. heinäkuuta 2014
Reenikamat - Väriä elämään
Odotin tänään, että lämpötila vähän laskee, ennen kun lähden lenkille. Ja hopsansaa, alkoi sataa. Pyykit oli tietysti ulkona narulla kuivumassa. No, nyt ne on ulkona kastumassa. Eisevväliä.
Lämpöasteet laskivat 6 yksikköä muutamassa kymmenessä minuutissa, ja vihdoin pääsin lenkille. Oli hyvä lenkki, vaikka hieman tahmea. 40 minuutin peruskuntojauhanta tuntuu nykyään ihan pikajuoksulta, viikonloppuna on jaksettava vielä 90 minuutin hippalointi.
On se ihmeellistä mitä saa aikaan jos päättää niin. Puolimaraan valmistautumista on jatkunut nyt kuukauden, ja olen tehnyt joka lenkin, joka juoksuohjelmaan on merkattu. Jopa lomaviikolla! Inhottavinta oli, kun kampesin itseni ylös mökiltä loma-aamuna herätyskellon soittaessa, ja lähdin nälkäisenä aamulenkille. Matkalla ihmettelin tahdonvoimaani, en tiennyt, että sekin on käynyt salilla.
Jos sisko ja äiti mäksyttivät viime viikolla lenkkiromujen värin puutetta (oli mustaa mustan kanssa), tilanne korjaantui tänään. Keltaista, pinkkiä, violettia, tumman violettia (kuvan sininen paita on tumman violetti, ei sininen)… enää puuttui vihreä hiuspanta.
Ja jalassa oli juoksushortsit. Kyllä. Siiri "Reitevä" Tammisto taipui kuumuuden alla ja veti jalkaan trikooshortsit. Saa vähän läppästä, oli se rumaa. Mutta olkoon!
lauantai 5. heinäkuuta 2014
tiistai 1. heinäkuuta 2014
Hiljaa hyvä tulee
Hiirellä ei ole ollut viime aikoina asiaa. Tai on ollut, mutta ajatuksien ylöskirjoittamisen sijaan on tullut tehtyä kaikenlaista muuta. On käyty Amsterdamissa viettämässä tunteikas ja ihana, pitkä viikonloppu. On hengailtu mökillä ja Helsingissä, tehty töitä, reenattu vähän. Mitä näitä nyt on... arjen ja ei-niin-arjen asioita.
Tämän työviikon jälkeen alkaa loma. Ja kun palaan elokuussa töihin, muuttuvat työkuviot hieman. Työpaikka on ja pysyy, mutta asiakkaat vaihtuvat. Työnnän pääni isompaan ämpäriin. Ja olen siitä todella innoissani. Jopa niin innoissani, etten ole ehtinyt kuin vähän maanantaina aamupäivästä marisemman töissäolon vaikeutta. (Tiedättehän miltä se viimeinen viikko ennen lomaa yleensä tuntuu? Ihan karseelta kitkuttelulta.)
Puolimaratoniin, eli kavereiden kesken Martsu tai Mara, valmistautuminen tarkoittaa 3-4 juoksulenkkiä viikossa. Siinä se hiiri kipittää sitten loppukesän. Kipikipi. Ja katsoo futista. Oranje!
Takana ja edessä on niin paljon kaikkea jännittävää, ettei ainakaan tylsyydestä voi hiiren elämää syyttää.
Hiirenvimma aktivoituu omalla ajallaan, sitten kun hiiri ehtii kirjoittaa ajatuksiaan ylös tai malttaa ladata kesän kuvia kaiken kansan nähtäväksi. Until then, jätän teidät nauttimaan tästä:
Tämän työviikon jälkeen alkaa loma. Ja kun palaan elokuussa töihin, muuttuvat työkuviot hieman. Työpaikka on ja pysyy, mutta asiakkaat vaihtuvat. Työnnän pääni isompaan ämpäriin. Ja olen siitä todella innoissani. Jopa niin innoissani, etten ole ehtinyt kuin vähän maanantaina aamupäivästä marisemman töissäolon vaikeutta. (Tiedättehän miltä se viimeinen viikko ennen lomaa yleensä tuntuu? Ihan karseelta kitkuttelulta.)
Puolimaratoniin, eli kavereiden kesken Martsu tai Mara, valmistautuminen tarkoittaa 3-4 juoksulenkkiä viikossa. Siinä se hiiri kipittää sitten loppukesän. Kipikipi. Ja katsoo futista. Oranje!
Takana ja edessä on niin paljon kaikkea jännittävää, ettei ainakaan tylsyydestä voi hiiren elämää syyttää.
Hiirenvimma aktivoituu omalla ajallaan, sitten kun hiiri ehtii kirjoittaa ajatuksiaan ylös tai malttaa ladata kesän kuvia kaiken kansan nähtäväksi. Until then, jätän teidät nauttimaan tästä:
Hääpässi. |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)