sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Kaalin hidas tuplasoolo

Vuodenajan vaihtelut vaikuttavat kokkailuihini aina vaan enemmän ja enemmän. Kuten maailman ihanin pallura punajuuri (johon en kyllästy ikinä vaikka muut saattavat) myös kaali on mollukka jonka haluan lautaselleni nimenomaan syksyllä.

Alunperin ajatus oli tehdä Eeva Kolun reseptillä kaalilaatikkoa, mutta kaupassa kuului olkapään takaa napinaa (se on ihan ällöä jupi jupi) ja ihan varteenotettava ehdotus (kaalikääryleet on paljon parempia jupi jupi). Kääryleet ovat erinomainen lounaseväs. Päätin siis tehdä molempia.

Lokakuu on osoittautunut kammottavaksi kuukaudeksi. Elimistöni näyttää kaikin tavoin (finnit, turvotus, uniongelmat, migreeni, jumissa olevat KAIKKI lihakset, karkin ja viinan himo) olevansa stressissä ja väsynyt. Kaipaan rauhoittumista. Siksi tämä resepti on aika... no, slow. Joku kätevä Martta tai seitsemän lapsen tehoäiti osaisi varmasti oikoa valmistusvaiheita ja näin säästää aikaa. Mutta tänä viikonloppuna minua ei kiinnostanut ajan säästäminen. Halusin vain rentoutua pilkkomalla ja tönimällä, sekoittamalla ja askartelemalla, ottamalla pari valokuvaa siinä välissä.

Tämä resepti on hybridi. Siinä on yhdistetty Hesarin ruokablogista löytynyt Lohturuokien ykkönen: Pitkään hautunut kaalilaatikko by Eeva Kolu ja Maku-lehden nettisivuilta napattu Perinteiset kaalikääryleet by Sonja Blåberg. Sovitaan että tämän nimi on:

Kaalin hidas tuplasoolo

n. 1 kg kaali

2 dl puuroriisiä
1 l vettä keittämiseen

2 porkkanaa raastettuna

2 keskikokoista sipulia pilkottuna
3 kynttä valkosipulia pilkottuna
oliiviöljyä

300-400 g jauhelihaa
1,5 rkl rouhittua mustapippuria
1/2 tl valkopippuria
1/2 - 1 tl chiliä tai cayannepippuria
reilusti suolaa

nippu tuoretta meiramia
2 munaa
1 dl kermaa
hipaus suolaa

siirappia
voinokareita

4 dl kaalikeitinvettä
1 rkl (vaahtera)siirappia

Laita suureen kattilaan vettä kiehumaan. Suolaa kevyesti.

Laita puuroriisi alulle. Suolaa keitinvesi ja kun se kiehuu, lisää riisi. Keitä noin 15 minuuttia ja ota pois levyltä. Anna riisin hengailla kun touhuat muita juttuja. Kun ehdit, valuta riisi ja lisää se astiaan jossa paistat kaalilaatikon.

Odotellessasi keitinvesiä, leikkaa kaalista lehtiä irti työntämällä veitsi kaalin kantaan vinosti (ikäänkuin leikkaisit kolmion). Irrota isoimmat lehdet, omasta kaalista sain 8 kpl sopivan kokoisia lehtiä*. Kun suuren kattilan vesi kiehuu, lisää lehtiä muutama kerrallaan veteen ja nosta ne pois keittiöpyyhkeen päälle jäähylle, kun ne ovat läpikuultavia ja nyökkäävät kohteliaasti. Kaaleja ei tarvitse jäähdyttää erikseen kylmässä vedessä, eikä vahtia, ne pärjäilee ihan keskenään.


Kaalinlehdet köllöttelee.
Kun kaikki lehdet on keitetty, ota keitinvettä talteen 4 dl.

Kaiken ylläolevan touhun aikana, leikkaa loput kaalista pienehköksi silpuksi. Silppua sipulit ja raasta porkkana. Kun ehdit, lisää porkkanaraaste riisin joukkoon ja sekoita. Nämä kaverit pärjäävät nyt ihan keskenään, ei haittaa vaikka riisi jäähtyisi. Porkkana estää sen muuttumasta klöntiksi.

Kun kaalinlehdet on keitelty ja tilanne on rauhoittunut, ota esiin paistokasari, nakkaa pohjalle oliiviöljyä ja kuullota sipulit. Kuullottaminen ei ole sama kuin käristäminen, medium + lämpö siis riittää. Lisää sipulien joukkoon jauheliha ja ruskista. Mausta hässäkkä pippureilla ja suolalla.

Lisää hässäkkä riisin ja porkkanan joukkoon. Lisää pannulle vähän öljyä ja nakkaa silputut kaalit pannulle. Kuullota kaalisilppu.

Vatkaa munat kevyesti kerman joukkoon ja lisää ripaus suolaa. Lisää sekä pilkottu meirami että kermasotku riisihässäkkään. Lisää joukkoon myös n. 1/3 kuullotetusta kaalista. Tarkasta maku, ja lisää tarvittaessa suolaa tai pippuria.

Nyt alkaa askartelu. Leikkaa keitetystä kaalinlehdestä lehtiruotia ohuemmaksi. Lisää riisihässäkkää lehden paksumpaan päähän ja kääri. Ensimmäisessä kääryleessä on täytettä jokatapauksessa joko liikaa tai liian vähän, joten en nyt enempää kerro paljonko sitä sinne mahtuu. Ota pois tai lisää kun näet mikä on hyvä.


Piilo.
Astiasta riippuen öljyä sen pohja ja asettele kääryleet astiaan niin, etteivät ne aukea. Valuta siirappia kääryleiden päälle ja lisää nokareet voita.

Kun kaikki kääryleet on kääritty ja omassa karsinassaan, silppua irtileikatut ruodit (ja mahdollisesti ylijäämäkaalilehdet, itseltäni jäi 2 yli, eivät mahtuneet astiaan) ja lisää hässäkkään. Lisää myös loput kaalit. Tarkasta taas maku. Lisää n. 3 dl kaalinkeitinvettä, siirappi ja sekoita hyvin.

Nyt on sekä kääryleet että laatikko valmiina paistettavaksi.

Paista teoksia 200 asteessa (medium - korkeudella uunissa) noin 45 minuuttia. Paiston aikana ota kääryleet uunista ainakin kerran, ja kokeile saatko niitä käännettyä. Mä en saanut, ei väkisin. Sait tai et, valuta pohjalle kertynyttä sokerirasvakaalimehua kääryleiden päälle ja palauta uuniin.

45 minuutin jälkeen, sekoita vähän laatikkoa ja peitä teokset viimeistään tässä vaiheessa kansilla. Laske lämpötila 125 asteeseen. Anna kääryleiden hautua vielä 1 1/2 tuntia, mutta jätä laatikko 3 tunniksi uuniin. Käy vaikka lenkillä. Tai, vielä parempi, hierojalla. Kyllä se loora siellä kannen alla pärjäilee.

Valmiit kaaliruuat ovat oikeastaan aika rumia. Onneksi ne maistuu hyvälle. Siis syö.

*Ei ole mitään syytä, miksei kaalia voisi käsitellä perinteiseen tyylin:
1. Irrota kantakolmio ja keitä kaali kokonaisena. 2. Poista lehtiä vedestä sitä mukaa kun ne lähtevät irti ja ovat sopivan veteliä. 3. Valuta loppukaali ja leikkaa pieneksi. Mä en nyt vaan jaksanut vahtia sitä kaalia ja odotella että se jämä jäähtyy.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti