Sovituskopissa

Minulla on kallis vaatemaku. Rahatilanne ei kuitenkaan anna myöten hard core shoppailua. Tykkään kierrellä kaupoissa, hypistellä. Mutta ostopäätöstä tehdessäni yritän aina ajatella onko kyseinen vaate juuri sitä mitä olen pitkään jo hamuillut. Toisaalta jos löydän jotain erityisen hyvää, saatan ostaa samaa vaatetta useamman kuin yhden.

Vaatekaapistani löytyy tämä paita 2 x valkoisena, 1 x punaisena ja 3 x mustana.

Jumppavaatteet ovat hankala sijoituskohde. Tiedän hyvien urheiluliivien merkityksen, ei tarvita montaa pomppua huonoilla liiveillä ja merkitys on ns. tuntuva. Ja hyvät pomppuliivit maksaa auttamatta vähintään 50 euroa. Mutta olen pihi ostamaan mitään muita liikuntavaatteita. Liikun huononakin viikkona vähintään 4 tuntia, usein peräkkäisinä päivinä. Joten urheiluvaatekertoja pitäisi löytyä kaapista enemmän kuin yhdet. 

Muutokset vaatekoossa ja liikunnan määrä (eli vaatteiden kova kulutus) ajoivat minut ostoksille, tarvitsin uudet jumppahousut. Etsin kireitä housuja joihin muhku bootyni mahtuu, joissa on mukava liikkua ja jotka ovat kivan näköiset. Mission impossible siis.

No ei aivan! Yllättävän hauskoja pöksyjä löytyi, ja kahlasin siis vain alennusrekkejä.

Ensimmäiseksi sovitin Niken täyspitkiä trikoita, joissa oli musta, mattapintainen takapuoli, mutta etupuolella oli kultainen kangas peitetty reikäkankaalla. Lopputuloksena oli kultaisena hohtava ja todella eläväinen pinta. Hauskat byysat, mutta housujen pituus ja turhan selkeästi erottuva keskisauma eivät olleet ihan perrrfect.

Diskopers... eiku diskopallo!

Adidaksen saumattomat caprit ihastuttivat materiaalillaan, värillään ja fiiliksellä. Kipikipi kassalle. Olisi vain pitänyt muistaa kultainen sääntö: kokeile vaatetta myös yhtä kokoa pienempänä. Heti ensimmäisissä balettireenissä housut osoittautuivat liian isoiksi, jouduin nykimään niitä ylöspäin liian monta kertaa. No, onneksi siskolle kelpaa.

Kopissa...

...ja netissä adidas.fi.

Lähdin ostoksille oikeastaan löytääkseni yhdet tietyt housut. Näin ne internetin ihmemaassa, jonkun hemaisevan bloggarin päällä ja ihastuin. Hauska ja epämääräinen kuvio hämäisi varmaan huonotkin kinttumöykyt hyviksi. Löysin ja sovitin housuja kaupassa, mutta ymmärsin kokeilla saman valmistajan samasta Tight fit -mallista yhtä kokoa pienempiä housuja. Ne menivät jalkaan ongelmitta, joten tiesin pienemmän koon olevan parempi. Mutta juuri näistä housusta ei sopivaa kokoa enää löytynyt.

Voittajahousut: Nike Legend Tight Fit

Etsin housuja lopulta noin viidestä urheiluvaateliikkeestä, mutta no luck. Onneksi on internet! store.nike.com ja klikiti klik. Housut maksoivat Niken verkkokaupassa vähän vähemmän kuin muualla, mutta postikulujen jälkeen maksoin housuista noin 5 euroa enemmän nyt kuin mitä olisin maksanut jos olisin löytänyt ne kaupasta.

Aivan sama, ei haittaa! Täydellinen istuvuus, mukavan korkea vyötärö, hauska kuvio ja napakka materiaali (on muuten 50% kierrätetyistä matskuista valmistettu).

Samalta reissulta löytyi myös uudet kesähousut. Vaikka olen monta kesää peräänkuuluttanut löysien "poikapöksyjen" perään, en silti heti lämmennyt näille G-Starin lökäpöksyille. Väri oli muka väärä ja malli liian kummallinen.

Mutta kierrettyäni hetken kaupungilla totesin, että nämä olisivat juuri ne housut, joita olen etsinyt: löysät ja poikamaiset mutta silti istuvat siitä mistä pitää. klassiset väritykseltään jotta niihin voi yhdistää vaikka valkoisen kaulus- tai t-paidan ja asiallisen yläosan ja siistien nahkakenkien kanssa toimisto- ja asiakaskelpoiset.

Ja mikä tärkeintä: ne ovat vähän hassut. Kesä, anna tulla vaan! Näistäkin housuista ostin kahdesta sovittamastani koosta ne pienemmät.

Mitä tästä opimme?
1. sovita aina kahta rinnakkaista kokoa
2. hyvää jaksaa odottaa