Paskaakos sitä kaunistelemaan, nyt seuraa raakoja lukuja.
Pituus: 166 cm
Paino: 67.9 kg
Ikä: 27 vuotta
Ympärysmittoja:
Vyötärö: 74 cm
Lantio: 101 cm
Pylly: 102 cm
Reisi: 62 cm
Käsivarsi: 31cm
Rinnat: 92 cm
No ei nyt ihan paha.
Vertailun vuoksi kerrottakoon, että 23.6.2008 painoin 74 kg. Ja siihenkin mennessä olin jo tiputtanyt löysimmät noin 5 kiloa kevään aikana pois. Pyllyä ja lantiota oli 5 senttiä enemmän kuin nyt, ja vyötäröllä jopa 10 cm. Olin painavampi kuin koskaan. Luulen, että paino alkoi kertymään kesällä 2006, mutta todellisuudessa en ole varma. Minusta tuntui kuin olisi yhtäkkiä herännyt 10 kg ylipainoisena, vaikka eihän ne kilot nyt yhdessä yössä tulleen.
En kuitenkaan ehtinyt plösöillä kovinkaan kauaa ja ehkä juuri siksi kilot siksi lähtivätkin aika helposti. Joulukuussa 2008 näytti vaaka eräänä aamuna jopa niinkin alhaista lukua kuin 65 kg. Pikkuveljen ylioppilasjuhlat meinasivat aiheuttaa lievän vaatekriisin kun kaikki juhlavaatteet olivat liian isoja, mutta ihastuksekseni löysin kaapista oman ylioppilasjuhlakorsettini joka mahtui päälle ja näytti kivalta (ja mahtuu muuten edelleen).
Viimeiset pari vuotta on mennyt suunnilleen samoissa mitoissa. Paino on jumahtanut 68-70 väliin, joskus housut puristaa enemmän kuin toisena päivänä. Mutta niinhän se usein menee. Vähän bissee ja sipsejä ja johan tursottaa :)
En ole minkään mittarin mukaan kuin enintään lievästi ylipainoinen. Näin on ollut aina (lukuun ottamatta pientä 2000-luvun repsahdusta). Äiti kertoi neuvolantädin sanoneen viisi vuotiaasta Siiristä, että "ei Siiri ole lihava, mutta reitevä". Jep, reisiä riittää. Onneksi on sentään kapea vyötärö ja ihan oikeat hartijat tasapainottamassa alapainoisuutta. Mutta sellainen honkkeli, millaisia 10 vuotiaat tytöt ovat, kolisevat vain menemään, en ole ollut ikinä.
Jonkun toisen mielestä tässä painossa ja koossa on varmaan ihan hyvä olla. "Mitä sä ny, ethän sä mikään läski ole!" No en en. Mutta jos totta puhutaan, joka kerta kun näen itseni valokuvassa tai sovitan vaatteita kaupassa, yllätyn. Oho, tältäkö mä näytän. Tuntuu kuin sisälläni olisi paljon sorjempi neito kuin mitä ulos näkyy. Ja haluan selvittää miten sen sisäisen naisen saisi ulos, ihmisten ilmoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti