No sanotaan se, että torstaina tein uudet enkat penkissä, 40 kg, ja myös rinnallevedossa, jonka olin edellisellä viikolla opetellut, ja jossa en silloin saanut 30 kg suoritettua, koska pää ei kestänyt. Nyt kesti 30 kg, mutta ei 35 kg, ehkä seuraavalla kerralla. Juoksureeniä en tehnyt, kävin vai reippaalla kävelyllä. Oli dedä dii dukossa jotenkin... ei tehnyt mieli hengästyä.
Ihminen on kyllä erikoinen kapistus. Se mihin kroppa pystyy. Siis on tietysti noi kaikki synnyttämiset ja muut oikeat urotyöt. Mutta niiden lisäksi paljon muuta. Olen syksyn aikana todennut ehkä kymmennen kertaa, että 99% se on mieli joka haraa vastaan ja väittää ettei joku asia ole mahdollista, ei kroppa. Ihminen itse päättää mihin pystyy, eikä edes kokeile. Sairastelunkin jälkeen tulee taas hyvä meininki. Toki se voi vaatia 45 minuuttia pilatestunnin alusta, ennenkun se kroppa antaa periksi, mutta kyllä se sieltä tulee.
Voisin aiheesta jauhaa enemmänkin, ehkä joskus jauhanki. Nyt menen luennolle, jolla suuret ja mahtavat kertoo mulle pienelle ja mitättömälle miten asiat on.
Sommoro!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti