Kyllä, se on urheilua. Vaikka lähimpänä tanssia liippaavat lajit, mitä olympialaisissa näimme, olivat kuviokellunta, permantosarja voimistelussa ja nyrkkeily, niin kuulkaa enot kun kerron: tanssija on urheilija. Vai eikö muka?
 |
| Urheilija. Taiteilija. Tanssija. |
En aio tämän kummemmin selittää miksi tanssija on urheilija. Jos et usko, tsekkaa!
Ja Dance on parasta mitä televisiossa on tästä lajista näytetty.
 |
| Dancen ensimmäisen tuotantokauden tanssijoita. Hoplaa! |
Sen lisäksi että ohjelma näyttää tansiijoiden ylivoimaisuuden urheilijoina, niin Dance-tunnin aikana näkee myös i-ha-ni-a vartaloita. Ja puhun nyt varsinkin naisten vartaloista. Koska pidän "kurveista" ja "möykyistä" ei balleriinojen tai klassisten miestanssijoiden vartalo ole se, mikä eniten silmääni miellyttää. Mutta jos urheilee, ehkä rankimmassa lajissa ikinä, 6-8 tuntia päivässä, plus näytökset, niin ei ole ihme ettei rasva ja lihas jää kiinni.
On ehkä vähän väärin puhua tanssijoiden vartaloista esteettisinä ihanteina tai arvostella niitä. Onhan se ihan eri asia kun arvostella sellaisen urheilijan vartaloa, jonka lajina on estetiikka, kuten erilaisten fitness- ja kehonrakennuslajien harrastajat. He urheilevat saavuttaakseen tietyn ulkomuodon. Se, kuinka nopeasti he juoksevat, paljonko nousee penkistä, kuinka notkeita tai liikkuvia he ovat, sillä ei ole heidän lajeissaan juurikaan merkitystä.
 |
| Noin. Helppoa. |
Mutta arvostelen silti. Sillä tanssijoiden joukosta löytyy naisia, joiden vartalo vastaa täysin omaa ihannevartaloani: voimakas, linjakas, hallinnassa. Näillä tytöillä ei selluliitti reisiä vaivaa eikä allit heilu. Kuten esimerkiksi ihana Jasmin Geselle. Mahtava kroppa, jokainen liike on tahdonalainen, kaikki on hallinnassa. Ja mikä ihana voimanpesä Carita Grönholm.
Mielestäni on älyttömän seksikästä kun ihminen hallitsee oman kroppansa. Näiden kahden Dance-jakson aikana ei näkynyt sellaista miesvartaloa, joka saisi meikän viisarin värähtämään (ja joo, ei mulla oo viisaria mutta kyl sä tiädät), kaikki olivat joko liian nuoria tai laihoja (tai liian herkkiä). Mutta eiköhän tästäkin tuotantokaudesta saada vipinää meikän lahkeeseen. Kunnon street dance höykytykset kourivat herkistäkin pojista isoja miehiä :)
No mutta vakasti sanottuna: mikäli pääsemme tällä kaudella näkemään edes yhden niin hienon, sykähdyttävän ja taitavan teoksen, kuin viime kauden Lauran ja Jeren duetto Emma Salokosken Veden alla -biisiin, on kausi lunastanut lupauksensa. Itku tuli.
Vaikka maanantaibaletti on ihana, ei se ihan tyydytä tarpeitani. Haaveilen jostain rajumasta baletin kaveriksi. Miksi, voi miksi, pitää tanssituntien olla niin perkeleen kalliita? Äh.
Tänä syksynä tyydyn Danceen. Kisastudio pystyyn!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti