perjantai 7. syyskuuta 2012

Retki Helsinkiin

Vaihtoehtoja on kaksi:

1. lue tenttiin (kirjoina hyvin sekava ja filosofinen Digitaalinen kulttuuri ja ei-niin-sekava mutta kirjoittaja on selvästi turhan ihastunut kirjoitustyyliinsä Sound Media).
2. muistele viimeviikonloppua.

Hmm... aika paha.


Jos kuitenkin antaisin noiden kirjojen ihan hetken olla... Flunssaisena päähän saattuu ihan ilman yrittämistä.


Suomessakin on kiva olla turisti. Syödä ihan älyttömän hyvää sushia (Aikatalosta, Ateneumin takaa, löytyi semmoinen aika pieni mutta ilmeisen suosittu paikka).  Käppäillä kintut muusiksi. Juoda kuohuviiniä. Kastua ihan litimäräksi (no, sen olisi voinut jättää väliin, mutta minkäs teet).


Nukkua hotellissa jossa on sinua varten siisti huone, valkoiset lakanat ja aamupala valmiina.

Mutta ennenkun menee nukkumaan niin kannattaa vielä vähän syödä. Esimerkiksi Ravintola Suolassa. Suosittelen. Todella hyvää ruokaa. Vielä kun saavat tarjoilun ruuan tasolle niin edessä on loistava tulevaisuus.

No niin, nyt sitä ruokaa. Ensin alkuruoat.


 Paprikakeitto juustovaahdolla. Vaahto, tuo omituinen yllättäjä, uuden fänsyääs-keittiön lempilapsi.


Lintualadobi punaherukkahillokkeella. Makujen taittajana muutama tuollaista rasvassa paistettua mutta makeaa leivonnaisen siivua. Kunhan opin enemmän niin osaan kertoa mikä tuo leivonnainen on (muistaakseni ranskalaista keittiötä).

Ja pääruoat.


Todiste tilanteen hartaudesta. (Sekä siitä, että tärkein koruni, kultainen ristikaulakoru, oli mukana Helsingissä. Sitä ei enää seuraavan päivän iltana ollut kaulassa. Sen hukkuminen harmittaa niin paljon, että olen koko viikon vältellyt asian ajattelua.)


Haudutettua vasikanposkea ja juureksia. Poski oli juurikin niin älyttömän hyvää kuin mitä yönyli hautunut rasvainen liha voi olla. Mutta makumaailma oli yllättävän raikas.

Entrecôte lohkoperunoilla ja sienikastikkeella. Hyvää, todella hyvää. Maut olivat perinteisemmät ja tummemmat kuin poskessa.


Jälkiruokana vanilja panna cotta ja mustaherukkasorbettia. Taivas!

Kuvista puuttuu sisäiseen lämmitykseen tarvittu viskitoti aperitiivinä sekä pullollinen punkkua joka solahti ruuan kanssa. Oltiin ehkä hieman hönössä kun hotellille päästiin, mutta c'est la vie!

Hyvin nukutun yön jälkeen voi lähteä vaikka Suomen linnaan.









Ja jos oikein hyvä säkä käy, pääsee illalla katsomaan ja kuuntelemaan suuren muusikon Leonard Cohenin konserttia. Ja ennen kotiinlähtöä ostaa laukun.

Onhan niitä, tapoja viettää viikonloppua.




3 kommenttia:

  1. Ootko soittanut hotelleihin ja kysynyt josko koru olisi löytynyt?

    VastaaPoista
  2. Joo. Tai siis Alberttiin olen, ei ollut siellä. Ja Omenahotellin kadotukset viedään Löytötavaratoimistoon. Maksaa min. 5 e kysyä onko joku tavara siellä (joo, siis ky-sy-ä). Ja kuten muistat ihmettelin korun puutetta melkein heti kun tultii sinne huoneeseen... arvon tässä maksanko, just to be sure, vai en.

    VastaaPoista
  3. Sitten tutkimaan Suomenlinna-kuvat, jos näkyisi niissä. Jos siis otit huivin välillä kaulasta. Täytyy toivoa, että se löytyy jostain

    VastaaPoista