Ei tekeminen tekemällä lopu

(Eikä tekevältä hommat. Eikä Siiriltä sanat.)

Hei taas ystävät! Olen ollut matkoilla. Ja sitä ennen pari päivää kipeenä. Joka aiheutti kamalan työ- ja koulukiireen, jotta ehti saada kaiken lupaamansa valmiiksi ennen matkaa. Eli kiirettä on pitänyt, en ole ehtinyt kirjoitella.

Enkä aio tämän enempää kirjoitella nytkään. Mutta heitän pari tiiseriä. Eli jotain mitä odottaa. Hiirenvimmaan on nimittäin työnalla:
a. syyskuun kooste (joka kiinnostaa ehkä eniten itseäni kuin teitä)
b. hurja kaksiosainen seikkailu "Martti ja Siiri metsäretkellä"
c. matkakuvia Maltalta.

Koska monet meistä kokevat asioita voimakkaammin visuaalisten ärsykkeiden kautta, heitän peliin myös pari tiiserikuvaa.

Metsä.

Ja meri.

Ja koska tulin juuri lenkiltä, jonka teemana oli "Mene niin kovaa kuin sujuvasti pääset", jonka tarkoitus oli sekä vauhdittaa aineenvaihduntaa (suolainen ruoka, kuuma ilma ja miljoona juotua vesilitraa = rrrrreilu turvotus) että potkaista arkiliikuntarutiinit käyntiin, ja jonka hyvästä ja sujuvasta vauhdista voin kiittää Mumford & Sons -yhtyettä, heitän mukaan vielä lenkkini avausbiisin youtube-videon muodossa. Tämän tulvahtaessa kuulokkeista jäi lämmittelykävely lyhyeen, oli pakko vaihtaa loikkimiseen.

Ihanaa, kipakkaa ja villasukkaista syksyä ystävät!

P.S. Lenkin aiheuttama endorfiini on tehnyt temppunsa, eikä edes hien haju tai huominen töihinpaluu haittaa meikän meininkiä. Joten jaan kanssanne vielä yhden älyttömän siistin biisin älyttömän hyvältä bändiltä nimeltään Rival Sons. Laittakaa silmät kiinni ja kuunnelkaa kuinka Ameriikan pojat laulaa ja soittaa. Ja jos pystytte, kuvitelkaa miltä tämä kuulostaa livenä esim. Pakkahuoneella.

<3