Hola!
Lupaan ryhdistäytyä Hiirenvimman kanssa kunhan ehdin. On ollut nyt vähän kiireitä pari päivää. Mallorcalla riittää tekemistä. Olen toikkaroinut kapeilla kujilla, tuijottanut katolilaisten palvontanukkeja, snorklaillut, mötköttänyt hiekkarannalla, kävellyt ja kävellyt ja kävellyt. Ja tänään myös pyöräillyt.
 |
| Enintään ensimmäinen ylämäkimutka takana, naama punottaa niin vähän. |
Vaikka autolla pääsisi nopeammin (ja varmaan vähemmällä punotuksella), niin pyörällä liikkumisessa on silti joku hienous. Ehtii moneen paikkaan, koska välimatkat eivät ole niin "pitkiä" kuin kävellen. Ja toisaalta matka etenee niin hitaasti, että ehtii näkemään mitä näkee.
 |
| Huipulla on hyvät maisemat. Niitä ehtii katsella kun hengitys on tasaantunut. |
Toki pyöräilyä on monenlaista: iisiä ja leppoisaa, ja tosissaan pyöräilyä. Lähdin iisille pikkutoppipyöräilylle, päädyin polkemaan tosissani. Mutta maisemat olivat huikeat. Ja myös päiväunet rannalla. Ja snorklailu (näin ainakin näääääääin ison kalan). Ja seura (Siiri <3 Yhteisvelallinen).
 |
| Los Biitsos. |
Vettä ja suolapähkinöitä, niillä poljetaan 3-4 km nousut. Sluprs. Lääh. Ja sotkuti. No kyllä on syöty muutakin. Mutta suola, sitä tekee mieli kokoajan. Ensin pyöräillään omasta kylästä mäen juurelle. Sitten mäki ylös ja maisemapaikalle läähättämään. Sitten toinen mäki alas ja rannalle pötköttämään. Pötköti pötköti. Ja samaa reittiä takaisin.
 |
| Nynnyt tuli autolla. |
Uskokaa tai olkaa uskomati, mutta ylöspäin meno on vielä helppoa: istu ja polje. Alaspäin mennessä on nokan edessä jatkuvasti serpentiinin seuraava mutka, pudotus alas. Siinä on fillarin jarrut kovilla kun Siiri tulee mutkatietä alas. Mutta teinpäs, meninpäs, uskalsinpas!
Lisää kuvia tulossa myöhemmin, nyt syömään. Adios!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti