Viime viikkoina on tapahtunut kaksi asiaa (tai siis monta mutta kaksi joilla on merkitystä tässä postauksessa):
a. sovin aloittavani gradun elo-syyskuussa, teen sen aiheesta josta työnantajani haluaa, aihe liittyy projektityöskentelyyn, ja
b. Lumi-shopissa on taas alennusmyynnit.
Tapahtumasta a johtuen valmistumiseni ensi keväänä Filosofian maisteriksi on lähestulkoon varmaa. Kursseja on käymättä enää muutama, pari opintopistettä sivuainetta ja yksi pakollinen maisteriohjelman kakkakurssi. Ja gradu.
Tapahtumasta b johtuen muistin taas kuinka hyvältä näyttää Lumin (vai onko tuo Mahnin) Arthur Travel Wheeler -laukku. Olen jo vuosia halunnut hipaista lentokentillä kanssamatkustajien nahkaisia lentolaukkuja. Sellaisia joiden nahka on pehmeää ja tuoksuu hyvälle, jotka ikääntyvät kauniisti, kantavat kilometrit vaivatta. Ja sitten löysin sellaisen laukun kaupasta, rakastuin. Mutta yhteiselomme esteenä on (ei sukujemme paheksunta, vaan) muutama sata euroa. Tai pitäisikö sanoa esteenä on muutaman sadan euron puutos.
 |
| Yo dealer, where is my Wheeler? |
Edellisen tutkinnon suoritettuani minun piti antaa itselleni valmistujaislahjaksi tatuointi. En ole saanut vieläkään aikaiseksi, sillä en ole ollut täysin varma mitä haluan itseeni ikuisesti piirrettävän. Mutta nyt tiedän ihan tasan tarkkaan millä palkitsen itseni toisesta tutkinnosta: Filosofian maisteri Siiri Tammisto saa ostaa itselleen Arthurin elämän(matka)kumppanikseen.
Jos Arthur ei motivoi kirjoittamaan johdantoa, tappelemaan tekstinkäsittelyohjelman kanssa sivunumeroista ja istumaan viimeisetkin kakkakurssit läpi, niin en tiedä mikä. Eyes on the prize! Arthurin kanssa me sitten juomme punaviiniä lentokentän baarissa, suimme filosofiaviiksiämme ja olemme kuin ainoat jotka ymmärtävät koko maailmassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti