Perjantaina 8.6. kävimme työpaikan kesäjuhlan ohjelmanumerona Tampereen UKK-instituutiolla kunto- ja kehonkoostumustesteissä.
Kuntotesteissä tehtiin kevyitä voima, koordinaatio ja liikkuvuustestejä. Tuloksia verrattiin oman sukupuolen keskiarvoihin ja joka liikkeestä tuli arvosana 1-3. Suoritin kolmosen lähes joka liikkeestä (jee), mutta pallon heitto seinään oli kakkosen arvoinen ja puristusvoima naurettava yksi. Tiesittekö, että aikuisen naisen puristusvoiman pitäisi olla yli 55% oman kehon painosta? Itse puristin 31 kg eli 45%. Mihin puristusvoimaa tarvitaan? No, esimerkiksi kauppakassien kantamiseen, tavaroiden nostamiseen ja vaikka siihen, että pitää paistokasarin kahvasta kiinni samalla kun lappaa ruokaa lautaselle.
Lisäksi teimme polkupyörällä ergometritestin. Pyöräilyn aikana tietokone tallensi verenpainetta ja sykettä, ja lisäksi itse piti arvioida kuinka rasittuneeksi olonsa tunsi. Testin tuloksena arvioitiin maksimaalista hapenkulutusta ja tulokseni oli ikäryhmääni verrattuna välttävällä tasolla. Tulosten lisäksi sain tietokoneen tekemän liikuntasuosituksen, joka kehoitti tekemään 3 kertaa viikossa 30-45 minuutin harjoituksen keskisykkeellä ja yhden 30-45 minuutin harjoituksen viikossa korkeammalla sykkeellä.
Kaikista mielenkiintoisin ja valitettavasti myös epämääräisin testi oli kuitenkin kehonkoostumusmittaus. Mittaus tehtiin seisomalla vaa'alla jossa oli jalkapohjien kohdalla jonkinlaiset sähköanturat ja puristamalla käsillä samanlaisia anturoita. Ymmärtääkseni mittari lähettää sähköimpulsseja käsistä jalkoihin ja mittaamalla kuinka kauan sähköllä kestää liikkua raajasta toiseen, se laskee mitä siellä kämmenen ja jalkapohjan välissä on.
Tulokseni olivat seuraavat (suluissa ns. hyvä arvo, johon voi tähdätä):
Paino 68,8 kg ja painoindeksi 24,9 (18-25)
Rasvaprosentti 30,1 % (21 - 32 %)
Viskeraalinen rasva (eli elinten ympärille kertynyt ja vaarallinen rasva) 3 (0-12)
Lihasmassa 45,6 % (50 - 90 %)
Mikään tulos ei erityisesti yllättänyt, mutta olen todella iloinen viskeraalisen rasvan vähyydestä (tosin sen voi todeta myös katsomalla peiliin). Rasvaprosenttikaan ei yllättänyt yhtään. Vaikka testitapa ei ole (täysin) luotettava, on pakko huomauttaa, että vastaavanlaisella vaa'alla seistessäni saman painoisena 2 vuotta sitten, tulokset olivat lähestulkoon samat.
Hauskimmat (ja tieteellisesti hatarimmat) tulokset olivat raajojen ja keskivartalon lihas- ja rasvamassan mittaukset:
Oikea jalka: lihasta 7,7 kg ja rasvaa 34,6 %
Vasen jalka: lihasta 7,7 kg ja rasvaa 34,7 %
Oikea käsi: lihasta 2,05 kg ja rasvaa 35,3 %
Vasen käsi: lihasta 2,15 kg ja rasvaa 34,4 %
Keskivartalo: lihasta 26,2 kg ja rasvaa 26,1 %
Näkeehän sen ruumiinrakenteesta, mutta nyt se on paperillakin: meikä on aika reitevä :)
No mitä hyötyä tällaisista mittauksista voi olla?
Hupailuhyötyä! On selvää, ettei näillä mittauksilla todellakaan saada tarkkoja tuloksia. Mutta kun vertailin omia tuloksiani työkavereiden tuloksiin, selvät pääpiirteet ja suunnat olivat nähtävissä: yhdenkään tulos ei ollut päinvastainen kuin mitä silmämääräisesti voisi arvioida verrattuna toisen tulokseen. Ehkä näkisin tuloksia tälläkin mittaustavalla, jos pääsisin samalle vaa'alle joulukuussa.
Paino ei ole koko totuus, eikä edes painoindeksi. Esimerkiksi monilla bodyfitnesharrastajilla on lihavan painoindeksi, mutta rasvaprosentti on alle 10. Mitä tulee omiin
kosmeettisiin tavoitteisiini lihasmassan suhde rasvan määrään on ratkaiseva, ei se kuinka monta kiloa vaaka näyttää. Aionko ostaa kotiini tuollaisen vaa'an? En todellakaan. Jos UKK:n mittauslaite ei mielestäni ole täysin pätevä, ei supermarketin rimpula kerro yhtään mitään.
Yksi parhaista keinoista mitata voimaharjoittelun, yleisen reenamisen tai esimerkiksi laihduttamisen tuloksia on tarttua mittanauhaan ja mitata käsivarren, vyötärön ja reiden ympärysmitta. Ja niin minäkin aion tehdä kun aika on sopiva. Mutta en silti väitä ettenkö haluaisi käydä läpi nämä samat testit myöhemmin, ihan vain mielenkiinnosta.
