Raparperipiirakka on muistaakseni hyvää. Ja raparperisoppa on suorastaan klassikko. Mutta yhteisvelalliseni mummun pihasta napatut raparperinvarret joutuivat pataan kun kokeilin Maaseudun tulevaisuus -lehden reseptejä Raparperihilloke ja Raparperichutney.
 |
Raparperi(-vanilja-mansikka)hilloke
0,5 l raparperipaloja
(vähemmän mansikoita ja ripaus vaniljasokeria)
1 rkl vettä
1 kanelitanko
1 dl fariinisokeria
Nakkaa kattilaan, kiehauta ja anna porista miedolla lämmöllä kunnes rapsut ja mansikat ovat pehmenneet. Nosta kanelitanko pois ja jäähdytä.
 |
Chutney onkin sitten hieman eksoottisempi juttu. Nopea googlettelu vahvisti ennakkokäsitykseni oikeaksi: chutney on intialaisperäinen hillomainen lisuke. Samalla haulla löysin myös Ylen sivuilta hyvät neuvot tuon hillomaisen mössön käyttöön: mausta sillä kana ennen paistoa, syö juusto kanssa tai mausta sillä esikypsennetyt vihannekset. Reseptissä neuvottiin syömään rapsuchutneytä grillimakkaran kanssa.
Chutney oli ihan yhtä helppo homma kuin tuo ylempi hilloke. Reseptistä poikkesin vain jättämällä pois rusinat (ei ollut) ja vaihtamalla hillosokerin tavalliseen (ei ollut hillosokeriakaan enää kaapissa).
Raparperichutney (n. 0.5 l)
1 l rapsupaloja
1 sipuli
1-2 valkosipulin kynttä
1 pieni chili (poista siemenet jos pelottaa)
2 dl hillosokeria (itselleni riitti 1,5 dl ruokosokeria)
1 rkl sitruunamehua tai viinietikkaa
1 dl rusinoita
1/2 tl suolaa
1 rkl vettä
Palastele rapsut ja kuutioi sipuli pieneksi. Nakkaa kaikki ainekset kattilaan, kiehauta ja anna porista kunnes koostumus on hyvä. Hillosokerin kanssa täytyy varoa pohjaan palamista ja lisätä vettä jos hillo jähmettyy liikaa ennenkun rapsut ovat pehmenneet.
 |
Hilloketta aion kokeilla jo tänä iltana lämmitetyn leipäjuuston kaverina. Chutney joutuu odottamaan muutaman päivän, kunnes seuraavan kerran paistan itselleni työevääksi kanaa tai kalkkunaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti