Syysvaellus 3.0 - Osa II: Sunnuntai

Vaellusretkillämme yksi kivoimmista hetkistä on herääminen. Vaikka yöllä ei välttämättä nukkuisikaan erityisen hyvin, on aamulla aina levännyt olo. Heräsimme samaan aikaan kun kaikki muutkin metsänelävät, luonnon kutsuun. Pikaisen makuupussista poistumisen jälkeen hengailimme vielä hetken pää tyynyssä, kokeilimme nukuttaisiko vielä. Ei nukuttanut. Isän makuupussin suuaukosta karanneen kiristysnauhan metsästys sauman sisältä oli aivan liian mielenkiintoista, ja aurinko jo liian korkealla.

Aamun hämy.

Aamupalaksi oli keitettyä kananmunaa sämpylän päällä, riisifruttia ja teetä. Jätimme jälkemme Renulaavun vieraskirjaan, pakkasimme tavarat kanoottiin ja jatkoimme matkaa. Suuntasimme takaisin autolle, järven toiselle puolelle.

 

Toisen päivän kävelyreitti lähti Isojärven luonnonsuojelualueen "päämajalta", Herettyn kämpältä. Suunnitelmissa oli kipittää Mäyrälahden kautta Kuorejärven laavulle lounaalle, ja lounaan jälkeen takaisin Herettyyn.

 

 

Sää suosi meitä sunnuntainakin. Ja reittivalinta: matka lounaspaikalle oli lyhyempi, mutta vaikeakulkuisempi kuin päivän toinen etappi. Matkan varrella ihmettelimme maailman pehmeintä sammalta ja isoja kiven murikoita. Kuka ne murikat on sinne, keskelle metsää, oikein kantanut?

Pannukahvia ja paahtosämpylää.

Nuotion savu + juusto = Savujuusto

Kuorejärven laavulla oli kalastamassa nuoria miehiä isänsä kanssa. Kertoivat yöpyneensä samalla Vahterjärven laavulla, missä me olimme olleet lauantaina lounaalla. On se aika hieno juttu: alueen neljällä laavulla oli ainakin kolmella yövytty varmasti. Ja nuotiojäljistä päätellen Kuorejärvenkin laavulla oli joku viettänyt yönsä, tai ainakin käynyt ruokailemassa aamupäivästä.

 

 

Lounaan jälkeen kävelimme rengasreitin loppuun, ja ihailimme luonnon ihmeitä. Sunnuntain reitti oli noin 7 kilometrin pituinen, eli juuri sopiva sunnuntaipatikointimatka.

 

Herettyn kämpälle päästyämme pakkasimme tavarat autoon ja ajoimme takaisin Oriveden mökille. Äiti oli laittanut saunan lämpiämään, joten olin puhdas ja vain lievästi savun hajuinen matkustaessani junalla Orivedeltä Tampereelle ja bussilla kotiin.

Taas oli kivaa. Kiitos isä seurasta. Ensivuonna uudestaan.