Myyräntyö

Istutimme maa-artisokkaa kesämökin kasvimaalle viimekeväänä. (Tai no, istuttaminen oli maan möyhäystä ja maa-artisokkapalasten työntämistä multaan. Ja kesämökki on aika vaatimaton sana kuvaamaan Salmelan tilaa. Ja kasvimaa, no, alue jonne on työnnetty rapsuja ja parsaa.) Maa-artisokka kasvatti jykevät varret kesän aikana, ja uskoimme vahvasti sen kasvattaneen myös mukuloita meille syötäväksi.

Kävimme "mökillä" eilen ensimmäistä kertaa viimesyksyn jälkeen, siivoilimme vähän paikkoja ja kaivoimme suursadon maasta. Olimme puoliksi oikeassa. Maa-artisokka oli kyllä kasvattanut paljon mukuloita, mutta ei meille. Artisokkamaasta löytyi mahtavat myyränonkalot, yhdestä isoimmasta mukulassa, jonka kaivoimme ylös, oli käyty jo vähän nakertamassa. Suursato olikin kymmenkunta pikkaraista mukulaa.

Artisokkaa ei siis riittänyt jaettavaksi muille. Mutta keittämällä kaveriksi puolikkaan kukkakaalin saimme aikaiseksi herkullisen alkupalakeiton kahdelle.

Melkein jäi kuva ottamatta, nälkä oli illalla niin kova. Ja soppa niin hyvää. Toivottavasti se myyrä myyränenkin nautti mukuloista. Eikä sen maha tullut liian kipeäksi. Pierunhaju myyränkolossa ei kuulosta kivalta.

Perheenlisäys

Toimme Dublinista mukanamme ensimmäisen häälahjamme, nimittäin tuon vihreän muumimukin tuossa vasemmalla. Perhe sen vaan kasvaa. Mukana kuvassa myös toiseksi tuorein tulokas, valmistujaislahja siskolta. Vielä pitäisi raivata vitriinistä tilaa vanhuksille. (Joku on levitellyt kauhean määrän viskipulloja muumimukien paikalle. Mitä pirua! Voihan Radamsa!)

Arjen parhaat

Olen jo pitkään yrittänyt esitellä niitä asioita, esineitä tai tuotteita jotka ilahduttavat, parantavat tai helpottavat arkeani. Mutta en ole saanut aikaiseksi. Arki on semmosta. On niin paljon arkisia, ja myös erittäin epäarkisia, asioita hoidettavana, ettei ehdi ehdi edes laittamaan hyvää jakoon. No nyt laitan!

Aloitetaan lempparihaudukkeistani, jotka on valmistanut Clipper.

Detox ja Sleep easy.

Kerään nestettä, toisinaan hyvinkin paljon. Varsinkin sinä aikana kuukaudesta. Enkä pidän siitä pöhöttyneestä ja turpeasta olosta yh-tään. Mutta onneksi ei tarvitse. Clipperin Detox -haude toimii ihan oikeasti. Sitä voi juoda kuumana tai kylmänä, se on hyvää, ja se pistään nesteet liikkeelle. Viuh!

Olen toisinaan huono nukkumaan. Tai huono saamaan unta. Nukuttaa, mutta kun laitan silmät kiinni, ajatukset viuhuvat päässä tuhatta ja sataa. Uni ei tule. Clipperin Sleep easy sisältää mm. kamomillaa ja kanelia, maistuu halaukselle, ja jos nautin sitä mukillisen tai kaksi ennen nukkumaanmenoa, on unen saanti helpompaa.

Sukkanipsut.

Seuraava arjen pelastaja on Supi Sukkanipsu (kyllä: Supi). Nipsut varmistavat, etteivät sukat eksy pareistaan. Nipsujen värikoodeilla voi pitää huolen, että oikea sukka löytää oikean omistajan kaappiin (minulla on punaiset, keltaiset ja valkoiset, kanssa nipsuilijalla siniset, vihreät ja mustat). Ja mikä parasta, ne säästävät järjettömän määrän tilaa kuivaustelineessä. 40-50 cm levyiselle kuivausnarulle mahtuu nipsujen avulla yli 15 paria sukkia. Kelaa hei!

Suoladödö.

Sen lisäksi, etten nuku, hukkaan sukkiani ja turpoan, hikoilen aika paljon. Ihana nainen. Vaadin deodoranteilta paljon. Mutta jos meikäläinen, Hiida Hiikikainalo, voi käyttää suoladödöä, niin sitten voi moni muukin. Ja syitä vaihtaa myrkkymömmöt luonnolliseen suolaan löytyy vaikka kuinka paljon. Jokainen lukekoon itse.

Myönnän, ettei suolakivi ole ainoa deodorantti jota käytän, mutta se kuuluu silti vakikalustoon. Suosittelen kaikkia edes kokeilemaan. Kivi kestää kauemmin kuin mikään muu deodorantti, se ei sottaa vaatteita eikä sen tuoksu (mikä tuoksu?) riitele muiden hajusteiden kanssa. Eikä se aiheuta syöpää.

Arjen parhaita löytyy lisää, mutta en nyt esittele kaikkia kerralla. Parasta jaksaa odottaa.

Pohjoisen valot

Ei kukaan…

Kaikki…

Suurin osa…

Kotiinpaluu

Kotona on i-ha-naa.

On maailman ihanin mies. Ja oma peti. Ja kaikki hius- ja iho- ja naamamömmöt (ei vain ne, jotka mahtuivat mukaan).

Ja on supermunakas aamiaisella (vai onko se brunssi jos sen syö klo 12?).

Kikherneitä, salamia, avokadoa, persiljaa ja yksi valkosipulinkynsi. Ja munaa, pippuria, suolaa ja paprikajauhetta.

Aloitin kotiinpaluun joskus torstaina iltapäivästä (siellä tosin oli vasta aamu). Ja olin kotona lauantaina aamuyöllä kello yksi. Yli 30 tuntia lentokenttiä, lentokoneita ja haahuilua. Ilmeisesti näytin jo aika ryytyneeltä kun kapusin kotilentokentällä taksin kyytiin, koska vartin taksimatkan jälkeen kuski kantoi matkalaukkuni täysin oma-aloitteisesti raput ylös ja ihan kotiovelle asti.

Vaikka toisin voisi luulla, Äämerikässä on aivan helppoa syödä terveellisesti. Kaikkea löytyy, ja kaiken söin: sushia, pihviä, texmexiä (ei hyvä), mereneläviä (aaaaaah), pubiruokaa... Mutta annokset ovat aika isoja. Ja jos normaalisti en juo viikolla ollenkaan alkoholia (en välttämättä edes saunakaljaa), niin nyt join joka ikisellä illallisella jotain. Joskus kaksi. Ja sitten vielä yhdet hotellilla, kun piti jatkaa vähän työhommia tai ainakin niistä jauhamista. Huh huh, mä sanon. Huh huh.

Nyt alkaa olo jo tasaantumaan. Olen lähes normaali. Rangaistuksena kahden viikon syömisestä ja juomisesta vein itseni ja yhteisvelallisen juoksemaan mäkivetoja. Lapussa luki "6 x 100 m", mutta teimme lisäksi kaksi sakkokierrosta. Oli hirveetä. Nyt tuntuu tosi hyvältä.

Mäkivetokirjanpitoa.

Kotona on hyvä. Oikein, oikein hyvä.

Tästä keväästä on tulossa mielenkiintoinen. On (anteeksi ranskani) helvetisti töitä, häät järjestettävänä, reenejä ja muutama ulkomaanreissu tiedossa. Nyt vaan toivotaan, että terveys kestää ja pääsee toteuttamaan kaiken mitä haluaa.

Mutta nyt, saunaan ja ruokaa ja leffa ja nukkuun. Som moro!

Euroopan paras kaupunki

...on Amsterdam.

Terveisiä jetlagista, lentojen välistä, kaljalta. Amsterdamista.

Täällä on pakkasta. Ja tuoreita kukkia maljakossa terassilla. Ja parhaat vaatekaupat. Ja ihana kieli. Ja kohta pikkusisko, jota halaan tunnin ja pussaan kaks. Kunnes on aika lähteä kotiin.

Raportoin reissusta myöhemmin. Jaan huonoja kuvia pilvenpiirtäjistä ja metsäpolusta (kyllä, löysin metsän). Mutta nyt jatkan fiilistelyä.

:*