Vähän siistiä.
maanantai 3. joulukuuta 2012
Touh touh - eli vko 47-48
Hei taas!
Melkein olin jo nimeämässä alla olevan kuvan näin: Huono viikko ja hyvä viikko.
Mutta sitten ymmärsin. Ja uusi otsikko on: Sikamaisen-kiireinen-koulutyöviikko ja hyvä viikko.
Ensimmäisellä viikolla tein mm. vähän 10 opintopisteen tenttiä, 14 sivun raporttia ja tietysti töitä normaaliin tapaan. Toisella viikolla hikoilin himona.
Marraskuu on ohi, kiitos siitä. Mun tavoite oli olla lihomatta ja menettämättä järkeäni. Onnistuin. Nyt on joulukuun ensimmäinen maanantai. Aamulla totesin, ettei maailmassa ole tarpeeksi meikkivoidetta tai valokynää peittämään meikäläisen väsymystä. Huh. Onneksi jouluna on lomaa.
Huomasin viikonloppuna, etten ole käynyt lenkillä pitkään aikaan. En välttämättä kertaakaan koko marraskuun aikana. Märkä yhdistettynä kylmään ja pimeään ei houkutellut (tekosyy, I know).
Mutta nyt nyt nyt, kun lumi narisee kenkien alla, vaikka on pimeää, nyt mä menen lenkille!
Nähdään taas!
Melkein olin jo nimeämässä alla olevan kuvan näin: Huono viikko ja hyvä viikko.
Mutta sitten ymmärsin. Ja uusi otsikko on: Sikamaisen-kiireinen-koulutyöviikko ja hyvä viikko.
 |
Ensimmäisellä viikolla tein mm. vähän 10 opintopisteen tenttiä, 14 sivun raporttia ja tietysti töitä normaaliin tapaan. Toisella viikolla hikoilin himona.
Marraskuu on ohi, kiitos siitä. Mun tavoite oli olla lihomatta ja menettämättä järkeäni. Onnistuin. Nyt on joulukuun ensimmäinen maanantai. Aamulla totesin, ettei maailmassa ole tarpeeksi meikkivoidetta tai valokynää peittämään meikäläisen väsymystä. Huh. Onneksi jouluna on lomaa.
Huomasin viikonloppuna, etten ole käynyt lenkillä pitkään aikaan. En välttämättä kertaakaan koko marraskuun aikana. Märkä yhdistettynä kylmään ja pimeään ei houkutellut (tekosyy, I know).
Mutta nyt nyt nyt, kun lumi narisee kenkien alla, vaikka on pimeää, nyt mä menen lenkille!
Nähdään taas!
tiistai 27. marraskuuta 2012
Aamupala on päivän tärkein ateria
Ja sunnuntai viikon ihanin päivä.
Ainakin jos sen aloittaa kunnon aamupalalla.
 |
lauantai 24. marraskuuta 2012
Joku tästäkin nauttii
Vuoden pimein aika on saanut otteen minustakin. Ei jaksa. Nukuttaa. Öh.
Miksi nykyajan ihminen on niin helvetin tyhmä, että me järjestämme itsellemme suurimman kiireen aikana, jolloin mikään ei kasva ja kaikki on pimeää?
Mutta. Aina löytyy joku tyyppi, joka tästäkin nauttii. I would like you to meet Neiti Kaktus. Varrenpätkät nappastu omaan purkkiin muistaakseni Mummin kaktuksesta. Mukana Siirin menossa kohta 10 vuotta, ja saldona ehkä kaksi kukkaa.
Ja katsokaa häntä tänään!
Mikä värien loisto! Ja nuppuja on ainakin kymmenen vielä puhkeamatta.
Kukka on niin ihana, että otin sen tähän tietokoneen viereen, ruokapöydälle. Ehkä raportti Kaupallisten OLAP-työkalujen vertailusta tulee valmiiksi kun on purkillinen Cheerleadereitä vieressä.
Miksi nykyajan ihminen on niin helvetin tyhmä, että me järjestämme itsellemme suurimman kiireen aikana, jolloin mikään ei kasva ja kaikki on pimeää?
Mutta. Aina löytyy joku tyyppi, joka tästäkin nauttii. I would like you to meet Neiti Kaktus. Varrenpätkät nappastu omaan purkkiin muistaakseni Mummin kaktuksesta. Mukana Siirin menossa kohta 10 vuotta, ja saldona ehkä kaksi kukkaa.
Ja katsokaa häntä tänään!
 |
Kukka on niin ihana, että otin sen tähän tietokoneen viereen, ruokapöydälle. Ehkä raportti Kaupallisten OLAP-työkalujen vertailusta tulee valmiiksi kun on purkillinen Cheerleadereitä vieressä.
tiistai 20. marraskuuta 2012
Perusmeininki - vko 46
Ei kummempia. Kauhee kiire. Ei ehdi mitään muuta kuin koulua, töitä ja pikkujouluja.
Kauheen raskasta. Koska ois loma? Ja missä?
 |
Kauheen raskasta. Koska ois loma? Ja missä?
tiistai 13. marraskuuta 2012
Snif - eli vko 45
What can I say...
No sanotaan se, että torstaina tein uudet enkat penkissä, 40 kg, ja myös rinnallevedossa, jonka olin edellisellä viikolla opetellut, ja jossa en silloin saanut 30 kg suoritettua, koska pää ei kestänyt. Nyt kesti 30 kg, mutta ei 35 kg, ehkä seuraavalla kerralla. Juoksureeniä en tehnyt, kävin vai reippaalla kävelyllä. Oli dedä dii dukossa jotenkin... ei tehnyt mieli hengästyä.
Ihminen on kyllä erikoinen kapistus. Se mihin kroppa pystyy. Siis on tietysti noi kaikki synnyttämiset ja muut oikeat urotyöt. Mutta niiden lisäksi paljon muuta. Olen syksyn aikana todennut ehkä kymmennen kertaa, että 99% se on mieli joka haraa vastaan ja väittää ettei joku asia ole mahdollista, ei kroppa. Ihminen itse päättää mihin pystyy, eikä edes kokeile. Sairastelunkin jälkeen tulee taas hyvä meininki. Toki se voi vaatia 45 minuuttia pilatestunnin alusta, ennenkun se kroppa antaa periksi, mutta kyllä se sieltä tulee.
Voisin aiheesta jauhaa enemmänkin, ehkä joskus jauhanki. Nyt menen luennolle, jolla suuret ja mahtavat kertoo mulle pienelle ja mitättömälle miten asiat on.
Sommoro!
No sanotaan se, että torstaina tein uudet enkat penkissä, 40 kg, ja myös rinnallevedossa, jonka olin edellisellä viikolla opetellut, ja jossa en silloin saanut 30 kg suoritettua, koska pää ei kestänyt. Nyt kesti 30 kg, mutta ei 35 kg, ehkä seuraavalla kerralla. Juoksureeniä en tehnyt, kävin vai reippaalla kävelyllä. Oli dedä dii dukossa jotenkin... ei tehnyt mieli hengästyä.
 |
Ihminen on kyllä erikoinen kapistus. Se mihin kroppa pystyy. Siis on tietysti noi kaikki synnyttämiset ja muut oikeat urotyöt. Mutta niiden lisäksi paljon muuta. Olen syksyn aikana todennut ehkä kymmennen kertaa, että 99% se on mieli joka haraa vastaan ja väittää ettei joku asia ole mahdollista, ei kroppa. Ihminen itse päättää mihin pystyy, eikä edes kokeile. Sairastelunkin jälkeen tulee taas hyvä meininki. Toki se voi vaatia 45 minuuttia pilatestunnin alusta, ennenkun se kroppa antaa periksi, mutta kyllä se sieltä tulee.
Voisin aiheesta jauhaa enemmänkin, ehkä joskus jauhanki. Nyt menen luennolle, jolla suuret ja mahtavat kertoo mulle pienelle ja mitättömälle miten asiat on.
Sommoro!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)