Ensin lisätestejä. Optikolla käynti. (Tiesittekö, että meitsi karsastaa? Minä en.) Lääkärin tarkastus. Ja sitten harsopipo päähän ja pöydälle.
Visuaalinen, minuutin Sandstorm. Vähän hermostuin ensimmäisen silmän kohdalla, toinen oli jo helpompi. Lepohuoneeseen teelle ja suklaalle.
Puudusaineen vaikutuksen loputtua erittäin kurja tunti. Lääkärin tarkastus ja lisää puudusta. Lopputuloksena onnellinen, sumuisesti näkevä, häppäräsilmäinen tyttö, isän käsikynkässä kohti kohtia.
Kuvat otettu muutama tunti leikkauksen jälkeen, puudutusaineen jämät silmäkulmissa.
Tänä aamuna kaikki on jo lähes täydellisen selkeää. Silmät on auki, mihinkään ei satu, eivätkä silmät tunnu edes kuivilta. Mutta silmätippaleikki jatkukoon.
Kiitos leikkaushenkilökunta. Ja kotihoitajat. Lääketiede ja insinöörit ovat ihmeellisiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti